Jutunteossa tarvitaan joustoa

 

Pitkäaikainen yhteistyökumppanini pyysi minua tekemään viime hetken työn, julkkishaastattelun, yrityksensä asiakaslehteen. Lehti oli pian menossa taittoon ja painoon, tähti itse oli juuri palaamassa Suomeen ja minä olin lähdössä lomamatkalle.

Aikataulu oli haasteellinen, mutta halusin ilman muuta auttaa. Tämä näyttelijä, televisiojuontaja, supertähti on niin mielenkiintoinen ja värikäs persoona, että hänen jututtamisensa olisi varmasti antoisaa ja hauskaa. Ja sitä se todella oli – kun lopulta pääsimme haastatteluvaiheeseen.

Haastateltava palasi viikkojen pituiselta reissulta Venäjältä ja Altain vuoristosta perjantaina. Haastattelu oli alustavasti sovittu maanantaille, mutta muutimme yhteistuumin tapaamisen lauantaiaamuksi. Parempi tehdä viikonlopputöitä kuin ottaa riski, etten ehtisikään saada työtä valmiiksi ajoissa.

Lauantaiaamuna, juuri ennen haastatteluun lähtöäni, varmistelin tekstiviestillä, että tähti muistaa sovitun tapaamisemme. Ei muistanut! Tai muisti, mutta oli mennyt sekaisin aikataulussa ja luuli, että näemme vasta maanantaina. Mies oli jo varannut aamupäivään muuta ohjelmaa. Kysyin, sopisiko jokin muu aika lauantaina. Joo, viideltä sopii. Selvä homma, silloin siis.

Olin koko päivän virittyneenä haastatteluun, ja valmiina oli pitkä lista kysymyksiä. Neljän jälkeen sain viestin: olen sirkuksessa, tämä kestää ja kestää. Kello viiden haastattelusta ei siis tulisi mitään, eikä näytöksen loppumisajasta ollut tarkkaa tietoa. No, eipä mitään. Sopisiko jokin aika sunnuntaina? Joo, kello 11 sopii. Selvä homma, jutellaan silloin.

Viikonlopun ohjelmani heitti häränpyllyä moneen kertaan, mutta olin vakaasti päättänyt tehdä jutun. Sunnuntaiaamuna odotin h-hetkeä jännityksellä, onnistuuko nyt… Enää yksi päivä aikaa tehdä haastattelu ja kirjoittaa juttu. Pitäisikö laittaa muistutusviesti? Ei tarvinnut. Haastateltava muisti.

Mies pahoitteli vuolaasti sekaannusta. Hän oli juuri sellainen, mitä odotin: mukava, rento, avoin, hauska ja ammattimainen. Haastattelu meni niin hyvin ja sujuvasti, että sain hahmoteltua jutun päässäni puolivalmiiksi jo haastattelun aikana. Niin voi käydä, kun haastateltava vastaa siihen, mitä kysytään ja kertoo vähän ekstraakin, mutta ei lähde ylenpalttisesti rönsyilemään, ja käyttää värikästä kieltä ja osuvia ilmaisuja. Vastaukset ovat loogisia ja asiat nivoutuvat toisiinsa jouhevasti – jutun teema pysyy koko ajan terävänä sekä kysyjällä että vastaajalla.

Valmiin jutun lukijalla ei välttämättä ole aavistustakaan, millaista neuvottelua, sopimista, säätöä, organisoimista ja joskus vastoinkäymisiäkin jutun eri työvaiheisiin on voinut liittyä. Mutta niihin on jokainen toimittaja varmasti tottunut työssään. Vaikeudet on tarkoitettu voitettaviksi ja lupaukset pidettäviksi. Jos olen jotakin luvannut tehdä, en voi lyödä hanskoja tiskiin, jos kaikki ei menekään ihan suunnitelmien mukaan.

Juttu valmistui, tilaaja sai sen ajoissa ja itse pääsin kesälomalle tyytyväisin mielin.

Aurinkoista ja ihanaa kesää kaikille!